Hyvä naiset ja herrat sekä tytöt ja pojat!

”Pienten joulukynttilöiden valo loistaa joulun hämärään…”.

Tänä syksynä on julkisuudessa käyty keskustelua kristillisyyden merkityksestä koulujen joulujuhlissa. Mikä on koulun joulujuhlassa esitettäväksi sopivaa ohjelmaa ja missä joulujuhlia ei saa pitää. Kirkot saivat tuomion juhlien pitopaikkana. Maailma muuttuu ja Suomi muuttuu. Kristilliseen kirkkoon ei enää kuuluu kaikki ihmiset, rinnalle on tullut uskonnottomuutta ja muita valta- tai vähemmistöuskontoja.

Joulun sanoma on kuitenkin kristillinen. Emme vietä joulua Coca-Colan rekan toisen Suomen kiertueen kunniaksi, vaan juhlamme pohjalta löytyy Kristuksen syntymäjuhlan sanoma, joka kyllä meidänkin koulussa kuullaan tilaisuuden päätteeksi Enkeli taivaan muodossa.

Pidän vaarallisena sitä, ettemme välillä meinaa suvaitsevaisuudessamme suvaita toinen toisiamme, arvojamme ja historiaamme. Ei joulusta voi pyyhkiä näkymättömiin joulun sanomaa. Eikä sitä pidä lakaista pois koulun kasvatustehtävästä. Missään en ole kuullut kenenkään muslimin haluavan kieltää joulun viettoa. Päinvastoin. Toisten tapoja tulee kunnioittaa juhlapäivinä.

Tietenkin on sanomattakin selvää, että koulun tehtävä ei ole olla tunnustuksellinen kasvatuslaitos, vaan turvasatama kaikkien uskontojen ja ateistien lapsille. Kaikille lapsille.

Ensimmäinen syyslukukausi Kellokosken Kartanossa on viime silausta vailla valmis. Elo-syyskuu oli henkilökunnalle vaativa, kun käytännössä pidimme koulua samalla, kun koulutilat piti saada kuntoon. Pintaremonttia kouluun ei ehditty tehdä ja sokkeloiset tilat ovat haastaneet arkeamme. Monessa keskustelussa olen, etenkin alkulukuvuodesta kuullut, että Ohkolassa kyllä pystyimme sitä ja tätä ja tuota tekemään ja toimimaan. Mutta luulen, että nyt olemme tänne jo kotiutuneet.

Sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaaran vierailu joulukuussa oli tärkeä. Virpi kertoi henkilökunnallemme kuntien suunnitelmista ja toivomme kaikki, että 3 vuoden yhteistyösopimus vuosille 20-23 allekirjoitettaisiin jo tammikuussa ja samalla rauhoitettaisiin koulumme henkilökunnan mieli ja samalla epätietoisuuden aika vaihtuisi vakauteen ja tulevan suunnitteluun.

Kartanon ja Kellokosken sairaalan historia on tullut meille tarinoiden kautta tutuksi. On hienoa ajatella mitä kaikkea Kartanon 139 –vuotinen historia on pitänyt sisällään. Kellokosken Prinsessa on Kalliomaan suuri idoli. Hän omalla esimerkillään ja kuninkaallisella olemuksellaan jäi aikanaan Kellokosken kyläläisten mieleen ja siksi syksyinen Tuusulan kulttuurikasvatussuunnitelmaan osallistuminen tuntui hyvältä.

Kaikki Tuusulan 4.-luokkalaiset kävivät Kellokoskella. Tutustuivat sairaalamuseoon ja kirjoittivat hyvän mielen kortin syysmasennusta vastaan. Prinsessan jalanjäljissä he tulivat tuonne tämän Oranssin Salin takana olevan parvekkeen alle, jossa he kuuntelivat Prinsessan esittämän kupletin. Laulun jälkeen parvekkeelta vilkutti oikea Prinsessa lierihatussaan. Ja lapsien silmät säteilivät.

Tuo kaikki on parasta mielenterveysongelmien anti-stigmatyötä, mitä minä tiedän. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat edelleen myytti ja jotain mitä vähän pelätään ja kielletään. Joka vuosi minäkin käyn usean oppilaan kanssa keskustelun siitä, miksi en halua käydä tätä sairaalakoulua. Meillä opiskelun edellytys on psykiatrinen hoito. That´s it. Ei siitä mitään sen suurempaa numeroa tehdä. Eikä pidäkään.

Sen tiedän myös, että tätä koulua parempaa paikkaa käydä koulua ja saada tukea vaikeuksiinsa ei ole. Täällä kohtaamme jokaisen oppilaan aidosti ja rauhassa lähtien samalla rakentamaan tulevaisuutta sellaiseksi, että pärjäisitte parhaalla mahdollisella tavalla Kalliomaasta lähtemisen jälkeenkin.

Syksyyn on kuulunut mukavia retkiä, kommelluksia, aherrusta, kiukkua ja sopimista – musiikkia, käsitöitä matikkaa ja ruotsia – historiaa ja luonnontieteitä, yhteislukuhetkiä ja omia kirjoja – yhteisiä viikon aloituksia, viikkoarviointia ja ruoan tuoksua. Jokainen hetki on ollut oikea. Jokainen riita ratkaistavissa oleva ja siihen lopulta päättyvä.

Kiitän oppilaita puolen vuoden aherruksesta ja toivotan antoisaa ja rauhallista lomaa. Päättötodistuksen saa tänään kaksi oppilasta. Te olette molemmat huippuesimerkkejä siitä, miten vaikeuksien kautta mennään voittoon ja saadaan pitkän vaikean jakson jälkeen peruskoulu pakettiin. Kiitos Teille, että saimme kulkea palan matkaa kanssanne!

Huoltajille toivotan voimia arkeen ja alkavaan juhlaan. Tiedän, että tämä joulujuhla oli Teillekin tärkeä ja merkityksellinen.

Viettäkää kaikki siunattua joulujuhlaa teille kaikille parhaiten soveltuvin menoin ja perintein. Muistakaa levätä ja syödä suklaata riittävästi!

Kiitos,

Mika Saatsi, sairaalareksi

Kommentit (292)

Pia lahti kirjoitti 19.12.2019

《Ja siellä kaikilla oli nii mukavaa, oi jospa oisin saanut olla mukana》.

Rauhaisaa joulua Kalliomaan väki.
T. Pipsa

Lisää kommentti