Ahdistuneisuus voi näyttäytyä koulussa poissaolojen lisääntymisenä, epämääräisinä ja toistuvina somaattisina oireina (vatsa-, lihas- ja päänsäryt) tai vaikeutena selvitä tehtävistä tai toiminnoista kohtuullisessa ajassa. Usein nuori pyrkii välttämään tilanteita, jotka hän kokee ahdistavina. Tällaisia koulussa näkyviä tilanteita voi olla luokassa ääneen vastaaminen, esitelmien pitäminen, suljetussa tilassa oleminen tai bussissa matkustaminen. Toinen tapa hallita ahdistuneisuutta on turvakäyttäytyminen, jolloin esim. sosiaalisia tilanteita pelkäävä nuori puhuu hyvin hiljaa ja epäselvästi tai välttää katsekontaktia. (Ranta 2006)

Koulupoissaoloihin on puututtava nopeasti. Jos poissaolo kestää yli viikon, joudutaan helposti vaikeasti hoidettavaan tilanteeseen. Tilannetta pyritään purkamaan asteittain aloittamalla helpotetuista vaatimuksista ja etenemällä ahdistusta herättäviin tilanteisiin. Tavoitteena on normaali koulunkäynti. (Ranta 2006)

Ahdistuneen tai pelokkaan nuoren kohtaamisessa olisi hyvä muistaa seuraava:

  • Kun huomaat oppilaan pelkäävän, ota asia puheeksi.- Ota yhteys kotiin ja terveydenhoitajaan.
  • Erota pelko ja ahdistus ujoudesta, joka on temperamenttipiirre.
  • Kysy, kiusataanko nuorta koulussa.
  • Kysy oppilaalta, voitko jotenkin helpottaa tilannetta.
  • Tee tarvittaessa helpotuksia vaatimuksiin yhdessä nuoren ja kodin kanssa sopien.
  • Laatikaa yhteistyössä suunnitelma, kuinka palataan tavalliseen koulunkäyntiin.
  • Vakuuttelu, ettei tilanteessa ole mitään pelättävää, ei auta. MUTTA pienikin apu voi olla ratkaiseva!