Nuoruusiässä tapahtuu hyvin suuria muutoksia lyhyessä ajassa. Tämän vuoksi nuoren mieli on suuressa myllerryksessä. Tilanteissa, joissa mieltämme uhkaa epätasapaino, käytämme erilaisia suojautumiskeinoja. Näitä keinoja on useita, ja niistä valitsemme tilanteeseen sopivimpia (esim. kieltäminen ja selittäminen). Jotta nuori selviäisi murrosiän aiheuttamasta kuohunnasta, hän turvautuu aiempaa kapeampialaisiin suojautumiskeinoihin, mikä näkyy hänen käyttäytymisessään. Usein nuoren kokemus (sisäinen maailma) ja ulkoinen käyttäytyminen voivat olla suuressa ristiriidassa. Aikuisen on ymmärrettävä käyttäytymisen taakse, jotta hän pystyy reagoimaan asianmukaisesti.

Nuoruusiän kehitykseen kuuluu itsekeskeisyys. Murrosikäinen on itsekeskeinen suojatakseen hataraa itsetuntoaan. Hänellä voi olla kaikkivoipaisia kuvitelmia, hän tuo esille itsevarmuuttaan ja uhoaa. Toisaalta pienetkin vastoinkäymiset voivat horjuttaa nuoren käsitystä itsestään. Heikkoudet hän sijoittaa ulkopuolisiin henkilöihin, erityisesti aikuisiin. Nuoren oma itsetuntemus ei riitä hänen itsetunnolleen, vaan hän tarvitsee toisilta nuorilta ja hänelle merkityksellisiltä aikuisilta jatkuvaa palautetta siitä, millainen hän on. Hän peilaa itseään jatkuvasti toisten kautta. (Aalberg, Siimes 2007)

Suojautumiskeinoja, joihin nuori turvautuu:

  1. Mustavalkoinen ajattelu, esim. ihmiset jaetaan hyviin ja pahoihin
  2. Dramatisointi: nuori kykenee tiedostamattaan luomaan ympärilleen näyttämökuvia sisäisistä konflikteistaan ja saa aikuiset toimimaan käsikirjoituksensa mukaisesti
  3. Älyllistäminen: nuori käyttää älyllistämistä sisäisen ristiriitaisuutensa suojana
  4. Askeettisuus: nautinnosta kieltäytymällä nuori pyrkii hallitsemaan halujaan ja itseään  (Aalberg, Siimes 2007)

Göran tenttaa bilsan opettajalta geenitekniikasta kysymyksiä, joihin opettaja ei osaa vastata suoralta kädeltä. Hänellä on selvästi tarkoituksena saada opettaja näyttämään luokan edessä tietämättömältä ja epäpätevältä. Miltä Göranista tuntuu, jos opettaja

a) vastaa jotain epämääräistä ja sivuuttaa kysymyksen
b) vastaa ylimielisesti, ettei asia kuulu tunnin aiheeseen ja että Göranilla ei ole varaa nenäkkyyteen, sen kertoo jo edellisen kokeen arvosana, mikä oli 5.
c) sanoo rehellisesti, ettei tiedä, mutta Göran voi kertoa lukemastaan. Opettaja lupaa ottaa selvää asioista tarvittaessa ja asiaan voidaan palata seuraavalla tunnilla.

Myös projektio on yksi puolustusmekanismi, jonka avulla pyritään ristiriitaisessa tilanteessa saavuttamaan henkinen tasapaino. Projektioon turvautuessaan ihminen heijastaa omat negatiiviset tunteensa ulkopuolisiin ihmisiin.

Ylva on sitä mieltä, että hänen opettajansa on pelottava ja aggressiivinen. Hän kertoo rehtorille, että opettaja on melkein lyönyt häntä. Rehtori on kummissaan asiasta, sillä tilanteen kuvaus ei vastaa lainkaan rehtorin mielikuvaa opettajasta. Kyseisellä opettajalla ei ole aiemmin ollut vastaavanlaisia ongelmia. Rehtori ottaa asian puheeksi opettajan kanssa ja tämä on hyvin hämmästynyt syytöksistä. Selvitettyään tilannetta rehtori huomaa Ylvan tulkinneen aggressiiviseksi tiukkasanaisen keskustelun jäätyään kiinni tupakanpoltosta. Todennäköisesti Ylva on siirtänyt omia aggressiivisia tunteitaan opettajan tunteiksi.