Photo Credit: Lori Greig via Compfight cc

”VAATIVA ERITYINEN TUKI KUUMA-KUNTIEN PERUSOPETUKSESSA – Miten vaativaa tukea tarvitsevien oppilaiden perusopetus järjestetään psykiatrian murroksessa?” -selvitysraportti esiteltiin tänään 31.1.17 hankkeen ohjausryhmälle. Raportti sisältää KUUMA-kuntien vaativan erityisen tuen ja oppilashuollon tunnuslukuja osin vuoden 2005 tilanteeseen verraten. Siitä löytyy myös kuntien asiantuntijaryhmien toiveet ja tarpeet tulevaisuuden opetusjärjestelyiden osalta. Koonnissa on paljon kiinnostavaa tietoa kunta- ja aluetasolta. Toivottavasti sitä luetaan paljon.

Eniten on varmasti odotettu tulevaisuuden vaihtoehtoja sairaalaopetuksen loppuessa. Nykyisen sairaalaopetuksen päättää välillisesti HUS, HYKS-nuorisopsykiatrian muuttaessa pois Kellokoskelta. Selvitysraportin toimenpide-ehdotukset tulevaisuuden vaativan opetuksen järjestämisvaihtoehdoiksi ovat:

  1.  Kuntamalli, jossa jokainen alueen kunta järjestää itsenäisesti vaativan psyykkisesti oireilevien yläkouluikäisten erityisopetuksen ja yhteistyön erikoissairaanhoidon kanssa.
  2. Keskitetty malli, jossa vaativa psyykkisesti oireilevien yläkouluikäisten opetus järjestetään seutukunnallisena palveluna kuntien oman vaativan erityisopetuksen rinnalla.

Seuraavat asiat vaativat suunnitelmallisen toteutuksen molemmissa vaihtoehdoissa:

• yhteistyö erikoissairaanhoidon ja perustason kesken
• oppilasmäärät
• oppilaaksiotto
• opetuksen rakenteet onnistuneelle toteutukselle
• tilavaatimukset
• vaativan erityisen tuen ammattilaisuus
• yhteistyö oppilaan oman koulun kanssa
• konsultaatio
• nivelvaiheyhteistyö
• osasto-opetuksen yhteistyön rakenteet Helsinkiin

Kuntien tehtävä on ottaa kantaa siihen, mitä vaihtoehtoa lähdetään suunnittelemaan käytännön asteelle. On myös mahdollista, että molemmat vaihtoehdot etenevät suunnitteluun ja lopulta käytännön tasolle.

Molemmissa toimenpide-ehdotuksissa lähtökohtana on opetuksen järjestäminen perusopetuslain 4.a§ mukaiselle erikoissairaanhoidossa olevalle vaativan erityisen tuen yläkouluikäiselle oppilaalle.

Kuntamallissa vaativan erityisen tuen opetuksen järjestää jokainen alueen kunta itse. Keskitetyt sairaalaopetuksen ja konsultaation palvelut poistuvat. Jokaisen kunnan tulee suunnitella yhteistyörakenteet erikoissairaanhoidon kanssa. Sairaalaopetuksen oppilaspaikkojen sijaan tarvitaan jokaiseen kuntaan  1-2 vaativan erityisen tuen ryhmää nykyisten lisäksi. Tarvetta on sekä pitkäaikaiselle että joustavalle erityisopetukselle.

Ryhmäkooksi suositellaan kuutta oppilasta. Täysipainoinen opetussuunitelman mukainen opetus vaatii turvalliset, toimivat ja väljät tilat. Henkilöstö kaipaa erityistä vertaistukea ja hyviä työskentelyolosuhteita.

Kuntamallin vahvuutena on se, että oman kunnan rakenteet ja toimintatavat ovat yhtenäiset ja tutut. Integrointi onnistuu helposti, jos ryhmä työskentelee ison koulun välittömässä läheisyydessä.

Konsultaatiota kaivataan ja toivotaan laajalti. Voisiko kuntamallissa toteuttaa keskitetyn konsultaation kuntayhteistyönä jollain tavalla? Osasto-opetuksen siirtyessä Helsinkiin on tärkeää suunnitella nivelvaiheyhteistyö Sophie Mannerheimin koulun kanssa järkeväksi kokonaisuudeksi.

Keskitetyssä mallissa vaativan erityisopetuksen toteuttajana on alueellinen, avohoidollinen sairaalakoulu. Keskitetty malli ei paikkaa kuntien jo olemassa olevia rakenteita, vaan täydentää niitä.

Yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa rakennetaan Kellokosken nuorisopsykiatrian perinteen pohjalle. Tieto- ja viestintäteknologia otetaan yhteiseksi kehittämiskohteeksi; aina ei työntekijöiden tarvitse liikkua, etäopetuspalveluja kehitetään edelleen ja yhteistyötä Nuorten mielenterveystalon suuntaan suunnitellaan yhteistyössä HYKS-nuorisopsykiatrian kanssa.

Avoluokkia kouluun perustetaan 5-6 kappaletta – osa koko lukuvuoden koulupaikoiksi, osa lyhytaikaiseen kuukauden opiskeluun. Lasten- ja nuorisopsykiatrian raja häivytetään oppilaaksiotossa ja tehdään mahdolliseksi 11-13 –vuotiaille hakeutua alueen sairaalaopetukseen.

Keskitetyn mallin vahvuudet löytyvät ammattilaisten synergiasta ja työnjakamisen kulttuurista. Oma koulu ja useampi opettaja mahdollistavat kokonaisvaltaisemmin taito- ja taideaineiden opetuksen. Konsultaation rakenteet luodaan yhteistyössä alueelle jäävän nuorisopsykiatrian kanssa.

Sopivien tilojen löytäminen voi olla oma haasteensa. Vaativa opetus tarvitsee turvalliset ja väljät tilat, jotka mahdollistavat myös monipuolisen opetuksen. Toisaalta HUS-tilakeskus ei tällä hetkellä näe estettä sille, että Ohkolaan sairaalaopetukselle vuonna 2014 peruskorjatut tilat vuokrattaisiin keskitetyn mallin mukaiselle avohoidolliselle sairaalakoululle.

Kalliomaan koulun opetuksen piirissä oli vuonna 2015 127 oppilasta eripituisilla sairaalakoulujaksoilla. Lisäksi 73 oppilasta olivat konsultoivan tuen piirissä. Alueen nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon piirissä on vuosittain reilut 1000 nuorta. Sairaalakoulujaksolla on siis keskimäärin 10 – 15% alueen avohoidon piirissä olevista 13-18 –vuotiaista nuorista.

Kunta- ja keskitetyssä malleissa on molemmissa omat hyvät ja huonot puolensa. Vaativa oppilasryhmä ansaitsee vakaan harkinnan tulevista parhaista opetusjärjestelyistä. Koulupolkujen suunnitteluun vaikuttavat erikoissairaanhoidon järjestelyt, jonka vuoksi yhteistyö LAPE- ja SOTE–valmistelun kanssa kannattaa olla aktiivista.

Kokonaan oma pohdintansa on nivelvaihe perusopetuksen vaativasta erityisopetuksesta toiselle asteelle siirtymisessä. Myös tämä on viisasta nostaa keskusteluun tulevaisuuden vaativan erityisopetuksen malleista päätettäessä.

KUUMA-kuntien tulee ottaa omissa rakenteissaan kantaa edellä esiteltyihin toimenpide-ehdotuksiin keväällä 2017. Uuden toiminnan suunnittelulle on aikaa lukuvuosi 17-18. Tämän hetkisen tietämyksen mukaisesti HYKS-nuorisopsykiatrian osastotoiminnat poistuvat Tuusulan Kellokoskelta vuonna 2019. Jotta yhteinen suunnittelu erikoissairaanhoidon kanssa mahdollistuu, on tarpeen mahdollisimman nopea kuntakohtainen päätöksenteko.

Sydämellinen kiitos mahtavalle selvitysryhmälle! Olen ollut todella onnekas saadessani työskennellä ja pähkäillä tulevaisuutta näiden huippuammattilaisten kanssa:

konsultoiva erityisluokanopettaja Reija Laine, Tuusula
erityisluokanopettaja Katarina Hakkarainen, Tuusula
apulaisylilääkäri Petra Laine, HYKS-nuorisopsykiatria
koulupsykologi Sanna-Riikka Toivonen, Nurmijärvi; elokuusta 2016 alkaen koulupsykologi Sini Tiainen-Salonen, Nurmijärvi
erityisopettaja Tiina Erkkilä-Wahtera, Järvenpää
erityisopettaja Katariina Piri, Hyvinkää
erityisen tuen koordinaattori Eeva Rantatorikka, Hyvinkää

Pääset tutustumaan koko selvitysraportin sisältöön tarkemmin täältä. Vaihtoehdot ovat nyt selvillä ja on aika siirtää keskustelu kuntatasolle parhaan mahdollisen tulevaisuuden opetusratkaisun löytämiseksi.

Mika

sairaalareksi

ps. Erityiskiitos Välipakan Juhalle raportin ulkoasun viimeistelystä!

Lisää kommentti