Työssäkäyvä ihminen viettää työpaikallaan ison siivun vuorokaudesta. Sama pätee koululaisiin.

Vaikeissakaan tilanteissa sinun ei tarvitse työskennellä yksin. Yhteinen toimintakulttuuri kantaa. Yhteinen ei ole: ”sinä ja ne muut”.

Vaikka oletkin huippuosaaja, kannattaa välillä kuunnella toista ja kolmattakin näkökulmaa. Viisaus ei asu yhdessä päässä.

Jos olet päättänyt laskea virheitä, laske omiasi. Virheetöntä ammattilaista ei ole.

Älä piilottele mokiasi. Myönnä virheesi. Pyydä anteeksi, kun pitää. Mieluummin aiemmin. Liian myöhäänkin on parempi, kun ei milloinkaan.

Ammattilainen ei sekoita oman elämän kiemuroita työtehtäviin. Murjota himassa, hymyile töissä.

Tervehtiminen erottaa ihmisen neandertalilaisesta. Näytä esimerkkiä, opeta ja opasta.

Pahoja lapsia ei ole. Mutta paljon on sellaisia kohtaloita, mistä sinulla ei ole vielä mitään käsitystä.

Kysy, kuuntele ja anna tilaa. Vihaisellekin. Sinulle suunnatulla kiukulla on suurempi merkitys takana. Olet kiukun arvoinen.

Huonoa käytöstä ei pidä selitellä mielenterveysongelmilla. Osaamattomuus ei ole este oppimiselle. Käyttäytymään opitaan toisten kanssa olemalla.

Kaikilla on oikeus oppimiseen. Tärkeämpää normia ei ammattilaiselle ole.

Lapsi ei opi, jos opetuksesta ei ymmärrä mitään. Kuinka moni teistä olisi lukenut tänne asti, jos olisin kirjoittanut marraskuun blogin kiinaksi.

Kaikki muu taasen kiinnostaa enemmän, jos opetuksesta ei löydy mitään uutta ja kiinnostavaa. Laiteriippuvuus on totta. Aikuisillakin.

Etsi tietä kiireen taakse. Sieltä löydät työtoverisi. Kiireessäkin on tärkeä välillä hengähtää.

Oppilaat eivät voi valita koulun aikuisia. Sinä voit valita työn, josta tykkäät.

 

Pimeässä marraskuussa Kellokosken Kartanossa,

Mika Saatsi, sairaalareksi

Lisää kommentti