Hyvät naiset ja herrat sekä tytöt ja pojat!

Tänä keväänä tervehdin Teitä kaikkia näin virtuaalisesti. Vaikka ihminen kovin toivoisi joskus olevansa kahdessa paikassa samaan aikaan, niin se ei liene ainakaan ihan lähitulevaisuudessa helposti digiloikattavissa oleva asia. Osallistun tänään, itseasiassa juuri nyt, poikani ylioppilasjuhlaan ylpeänä isänä. Siksi tämä virtuaalitervehdys.

Ammatillista, rehtorin ylpeyttä, tunnen kuitenkin erityisen paljon juuri Teistä arvon oppilaat. Lukuvuosi on taitettu taakse ja kesälomasurffaus jo kohisee korvissa. Kaikki mitä on tehty on tehty ja sato on korjattu. Vaikka jotain on jollekin saattanut jäädä hampaankoloon tekemättömistä asioista, niin niitä ei kannata tänään murehtia. On kesän alkamisen aika. On pian kesäloman aika.

Monia hienoja tapahtumia ja mukavia hetkiä on mahtunut tavallisen koulutyön puurtamisen lomaan. Liikkuvan koulun teemalla on harrasteltu sisäcurlingia, rentoutumista, leuanvetoa ja hankittu jumppapalloja työskentelytuoleiksi.

Uusi opetussuunnitelma toi mukaan MOKit eli monialaiset oppimiskokonaisuudet, joissa rikotaan oppiainerajat ja tavanomainen työskentely. Syksyllä teemana oli yrittäjyyskasvatus, joka huipentui juhlasalissa pidettyyn PopUp-tapahtumaan. Siellä myytiin itse tekemiä tuotteita: mm. koruja, linnunpönttöjä, arpoja ja pidettiin kirpputoria. Keväinen MOKki taas järjestettiin Suomi100 hengessä, keskittyen itse valitsemaan oma teema ja tekeminen sekä toteutustapa. Osastotiimin käytävälle saatiinkin mahtava aikajana 100-vuotiaasta Suomesta ja sen moninaisista saavutuksista, merkkihenkilöistä ja vaikka sun mistä. Koulun aikuisetkin oppivat QR-koodin lukijan käytön ja KAhoot-tietovisoja pidettiin yhdestä sun toisesta asiasta.

Kalliomaan koulu järjesti lukuvuoden aikana OSAAVA-hankkeen tiimoilta laajalti koulutusta monisatapäiselle moniammatilliselle joukolle. Sitä kautta tarjoutui myös useita esiintymismahdollisuuksia koulun musiikinopetuksen esiintymisryhmälle. Vastaanotto oli huikeaa ja esiintymiskokemus karttui erityisesti muutamalla oppilaalla. Yksi keikka suuntautui myös Helsinkiin ja toinen Kellokosken vanhusten palvelutaloon. Siellä vierailtiin isommalla porukalla vanhusten viikolla.

Koulukuraattorimme ja –psykologimme kanssa olemme kokoontuneet kerran kuussa ns. ryhmäytymis- eli R-tunneille. Lisäksi meillä oli lukuvuoden aikana useita erilaisia ryhmiä yhdessä oppilashuoltohenkilöstön ja erityisnuorisotyöntekijän kanssa.

Kevätretki tehtiin Hämeenlinnaan, Aulangolle. Siellä osallistuimme toiminnalliseen Olympiaseikkailu-pajaan Suomi100 –hengessä. Kevätretken meille sponsoroin Tuusulanjärven Tunarit ry. Siitä iso kiitos heille.

Lukuvuoteen on kuulunut tietysti myös huoli Kellokosken nuorisopsykiatrian kohtalosta. Vaikka tämän hetkisen tietämyksen mukaisesti hoidon siirto Helsinkiin toteutunee kesällä 18, niin koko ajan olemme suunnitelleet kiivaasti vaativan erityisopetuksen tulevaisuutta hyvässä yhteistyössä alueen kuntien opetustoimien kanssa. Vaikka ensi lukuvuosi VOI olla viimeinen sairaalakoulun toimintavuosi, suhtaudun positiivisen toiveikkaasti myös uusien opetusjärjestelyiden suunnitteluun.

Peruskoulun päättävät oppilaat. Kohta jaettavat todistukset ovat portti jatko-opintoihin. Päättötodistuksen merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Ilman sitä jääminen on ehkä pahinta, mitä nuorelle itse toivoisin. Siksi teemme Kalliomaassa Teidän kaikkien eteen töitä tosissaan ja rakkaudella – joka päivä. Te olette juhlanne ansainneet. Eikä ole kyse siitä, että montako sitä ja sitä numeroa todistus pitää sisällään. Jokainen teistä tietää mistä saa ja mistä pitää olla ylpeä. Toivon myös, että Te huoltajat ymmärrätte laajemman merkityksen päättötodistuksen arvosanojen takana. Oli lähiaikoja, jolloin näytti siltä, ettei peruskoulua saadakaan loppuun suoritettua, mutta tässä ollaan. Iloitkaa yhdessä upeasta saavutuksestanne!

Kaikille muillekin oppilaille toivotan oikein mukavaa ja koulustressivapaata kesää! Osan kanssa tapaamme jälleen syksyllä – toisille tämä on viimeinen yhteinen hetki. Ottakaa kaikki palanen kalliomaata mukaan maailmalle. Se on sellaista kalliomaata, joka uskoo ja luottaa. Vakaata ja horjumatonta kalliota. Ja maata, joka tuntee ja tunnistaa omat vahvuudet ja luottaa niihin pahoissakin paikoissa.

Nuorisopsykiatrian työtovereille toivotan voimia vaikeissa ja epävarmoissa ajoissa. Nojatkaa toisiinne ja nojataan toisiimme. Kellokoskelainen tapa yhdistää nuorten hoitoa, kuntoutusta ja koulua on ollut Suomen parasta. Ei unohdeta sitä kaikkea hyvää mitä olemme yhdessä aikaan saaneet. Jos nykyiset rakenteet kokonaan loppuvat, niin edessä on kuitenkin uusia, erilaisia ja hyviä tulevaisuuksia. Joko yhdessä tai vähän enemmän erillään.

Lopuksi haluan kiittää koulun henkilökuntaa hyvästä työpanoksesta ja ymmärryksestä siihen, että olen joutunut olemaan välillä turhan poissaoleva ja liiaksi myös kaikenmaailman suunnittelu- ym. kokouksissa. Ilman teiltä saatavaa tukea, ei esimieskään työtaakkaansa vaikeina aikoina jaksa.

Kiitos juhlien rakentajille ja kaikille ohjelmaan osallistuneille!

Oikein hyvää suomalaista kesää!

Mika, sairaalareksi

Lisää kommentti