Hyvät naiset ja herrat sekä tytöt ja pojat!

Kun syksyllä käynnistelimme lukuvuotta henkilökunnan kanssa, tiesimme että lukuvuosi saattaa olla viimeisemme. Sovimme, että ammattilaisina emme halua sen näkyvän ja näyttäytyvän oppilaille ja huoltajille huonona työskentelynä vaan päinvastoin tavoitteenamme oli tsempata toinen toisiamme hyvään, laadukkaaseen ja turvalliseen lukuvuoteen. Normi-Kalliomaa-meiningillä.

Vasta tammikuussa saimme varmuuden, että jatkamme toimintaamme uutta pilotoiden seuraavanakin lukuvuonna. Epätietoisuudessa ei ole kiva elää. Mutta uskallan sanoa, ettei ulospäin tuo epätietoisuus ole juuri läikähdellyt. Olen todella ylpeä henkilökunnasta ja kaikkien ammattiylpeydestä tässä asiassa. Huippujengiä – kerta kaikkiaan!

Kun eilen veimme kesäesityksemme osastoille B11 ja B19, niin huomasin tunteiden olevan tosi pinnassa. Annoimme palan Kalliomaata mukaan sekä kunniakirjat Kalliomaan kavereille hyvästä ja pitkästä yhteistyöstä. Nuoriso-osastojen toiminta kesti Kellokoskella 46 vuotta. Pitkä osaamisen kulttuuri häviää Kellikseltä nyt kuin tuhka tuuleen. Totta kai jokainen työntekijä vie oman osaamisensa uuteen työpaikkaan, mutta kollektiivinen muisti tyhjenee melkein samalla tavalla, kuin tähtien sodan CP3O:sta katkaistaisiin virrat.

Sydämellinen kiitos koko nuorisopsykiatrian väelle! Yhdessä olemme olleet 40 vuotta merkittävä osaamisen keskittymä Keski-Uusimaalla ja koko Uusimaalla. Onneksi avohoitokuvioissa yhteistyömme nuorisopsykiatriankin kanssa vielä tulevaisuudessakin jatkuu.

Uusi avohoidollinen sairaalakoulumme sisältää ensi lukuvuonna nuorisopsykiatrian asiakkaiden lisäksi lastenpsykiatrian asiakkaita yhden luokkaryhmän tukijaksopaikkoineen. NIA-yksikön oppilaita opetamme edelleen tulevanakin vuonna.

Konsultaatiorakenteiden osalta laajennamme toimintaamme koko perusopetukseen viiden mukaan lähtevän Keski-Uudenmaan kunnan kanssa. ALVAksi ristitty alueellinen vaativa oppilashuolto tulee osaltaan laajentamaan oppilashuollollisia palvelujamme sekä omille oppilaillemme että kuntien psyykkisesti oireilevien oppilaiden erityisluokille sekä perustason tavallisille kouluille. Tätä ns. ”uutta Kalliomaata” on erittäin tiiviisti suunniteltu kuntien kanssa viimeiset kaksi vuotta.

Ensi vuosi tulee olemaan uuden opettelua ja käytäntöjen testaamista. Eli yllätys-yllätys: ensi lukuvuosikin on muutosten lukuvuosi…!

Rakkaat oppilaat!

Melko paljon on ehtinyt tapahtua kouluarjessamme tänä lukuvuonna. Onnistumisia, iloisia naamoja, kotiinjäämisen pelkoja ja biljardipelejä. Koulupalavereita, huolta kavereista, kurinpitoa ja kurinpitotoimia, epäonnistumisia, harmistumisia, toisten härnäämistäkin. Monelle teistä olen itse halunnut aina teroittaa sitä omaa osuutta: sitä peiliinkatsomista.

Toisten huomioiminen ja toisten kanssa toimeen tuleminen ovat erittäin tärkeitä elämässä pärjäämisen keinoja. Kenenkään meillä koulunkäynnin nyt lopettavan oppilaan osalta minä en ole huolissaan siitä, etteikö elämä kantaisi. Kalliomaassa opittujen taitojen lisäksi muistelkaa tarkoin niitä yhteisiä keskusteluitamme ja olkaa armollisia itsellenne. Asettakaa realistisia tavoitteita ja olkaa rehellisiä ennen kaikkea itsellenne, sitä kautta rehellisyytenne heijastelee muillekin.

Hyvinvointiprofiilin tuloksia oppilaiden kanssa läpi käydessä sanoin heille, että yhdestä asiasta haluaisin huoltajia muistuttaa kevätjuhlapuheessa. Nimittäin oppilaiden arvion mukaan melkoisen moni koki, etteivät huoltajat riittävästi auta koulutehtävissä. Kovin helposti nimittäin ajatellaan, että ”nyt olet jo riittävän iso kantamaan omaa vastuuta” esim. koulutöistä.

Monet oppilaamme hyötyisivät kuitenkin päinvastoin siitä, että heidän läksyistä, kokeista tai muusta oppimiseen liittyvästä oltaisiin kiinnostuneita ja että näistä asioista keskusteltaisiin. Murrosikäisyyteen toki kuuluu etäisyyden ottaminen vanhempiin, mutta aikamme vitsaus on, että aikuiset alkavat liian varhain ajatella, että ei nämä kouluhommien tukemiset enää minulle kuulu.

Alakoululaisten lasten osalta asiat ovat yleensä toisin. – Minusta kaikki lapset ikään katsomatta tarvitsevat huomiota ja tukea, erityisesti niissä asioissa, jotka tuntuvat vaikeilta. Älkää olettako nuorisolaisianne vielä ”liian vanhoiksi” vaan olkaa kiinnostuneita kaikesta mikä lapsianne kiinnostaa. Niin livenä kuin verkkoympäristöissäkin. Watsapp on myös verkkoympäristö. Sen ikäraja on viikon verran ollut 16 vuotta. Jos annatte lastenne käyttää sitä, on teillä kyllä oikeus olla tietoisia siitä, mistä / miten ja kenen kanssa siellä keskustellaan. Sama koskee minusta kaikkia SOME-verkostoja ja alaikäisyyttä.

Muistakaan myös, että teillä on mahtavat ja arvokkaat lapset. Heidän kanssa meidän on ollut mahtavaa työskennellä sekä ilon hetkinä että niissä vaikeammissakin tilanteissa. Olkaa ylpeitä heistä omine valloittavine piirteineen!

Päättöluokkalaiset!

Peruskoulu on takana, jotain muuta edessä. Tänään on juhlapäivänne, riemuitkaa ansaitusti! Tiedän, ettei koulupolkunne ole ollut helppo ja joskus on varmasti monella käynyt mielessä, että mitenköhän mahtaa päättötodistuksen suhteen käydä. No hyvin kävi! Tiedän, että löydätte oman paikkanne. Etsikää rauhassa. Joskus saattaa jopa astua harhaan, mutta elämä kyllä kantaa ja oma polku löytyy. Kartta ja kompassi on nyt hankittu.

Toivotan koko juhlaväelle oikein mukavaa kesää ja lämpimiä uimakelejä!

Kiitoksia!

Lisää kommentti