Kellokosken sairaalan lakkauttamispäätöksen kärkiargumentteja oli helsinkiläisten Helsinkiin tuominen. Sanottiin, että halutaan psyykkistä sairaanhoitoa tarvitsevat lähelle omaisia ja tuttuja kotikulmia. Siksi Kivelän sairaalan puolesta argumentoitiin. No kävikin niin, ettei Kivelästä ole Kellokosken korvaajaksi. Lyötiin hynttyyt yhteen, HUS ja Helsingin kaupunki, ja alettiin pikavauhdilla suunnitella uutta Suomen suurinta sairaalaa.

Valmista pitäisi tulla 2022-2023. Kun joku Keskuspuiston liepeille suunnitellusta kolossista valituskierroksen aikanaan aloittaa, taitaa valmistuminen siirtyä aikaisintaan 10 vuoden päähän. Heikoilla kantimilla on Kellokosken sulkemisen korvaavat tilat. Helsinkiläisiä hoidettaneen Tuusulassa vielä pitkän aikaa.

Nuorisopsykiatria taas ei Keski-Uudenmaan nuoria hoida Tuusulassa enää kovinkaan kauan. HYKS-nuorisopsykiatria haluaa viedä nuorten hoidon Helsinkiin jo kesällä 2018, vaikka mitään muuttoja ei pitänyt tapahtua ennen vuotta 2019. ”Toiminnot pitää turvata” on pääargumentti. Helsinkiläisiä Kellokosken sairaalan nuorisopsykiatriasta on noin 5 %. Nyt nuo muutamat nuoret pääsevät kotikonnuilleen sairaalaan. Samalla tietysti sairaalansijoja vähennetään, koska osastopaikkoja on vielä aivan liian paljon. Kenen etua tällainen toimintojen turvaaminen ajaa…?

Keski-Uudenmaan vaativaa erityisopetusta on hoidettu Tuusulan toimesta kyseisellä alueella hyvässä yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa 38 vuotta. Uusien opetusjärjestelyiden suunnitteluun jää liian lyhyt aika. Vaikka hoito ei järjestä opetusta, se omalla toiminnallaan vaarantaa tulevien palveluiden suunnittelun ja aiheuttaa kunnille valtavan paineen vaativan erityisopetuksen rakenteiden pikaiseksi järjestämiseksi.

Viemällä myös koko avohoidon kalliilla rahalla remontoidusta Ohkolan sairaalan kiinteistöstä, päättyy alueella sairaalaopetus. Uudet opetusjärjestelyt vaativat kuntien välisen erillissopimusten tekemisen ja uudet yhteistyörakenteet tai kokonaan kuntakohtaiset uudelleenjärjestelyt. Aikaa on vähän. Kenen on vastuu tästä sotkusta? Kuka korjaa jäljet ja hoitaa hommat kuntoon?

Turvaamalla nuorisopsykiatriset vähenevät osastopalvelut HYKS-nuorisopsykiatria ajaa Keski-Uudenmaan moniammatillisen hoidon, kuntoutuksen ja vaativan oppilashuollon sekä opetuksen sekasorron tilaan ainakin seuraavaksi muutamaksi vuodeksi. Tuon sekasorron aikana alueen lapset ja heidän perheensä valitettavasti sairastavat ja tarvitsevat tukevia palveluita oppilashuollossa, koulunkäynnissä ja hoidossa.

Parhaillaan käynnissä olevassa LAPE-suunnittelussa on tavoitteena rakentaa YHDESSÄ uusia ja innovatiivisia moniammatillisia ja perheitä palvelevia kokonaisratkaisuja. HYKS-nuorisopsykiatria maalasi tahtotilallaan itsensä nurkkaan ja jättää lopun kokonaisuuden Keski-Uudellamaalla toisten ratkaistavaksi. Tämä olisi voitu tehdä paremmin ja rauhallisemmalla suunnittelulla…

Mika Saatsi, sairaalareksi

Kommentit (46)

Sirpa Liistokki kirjoitti 27.4.2017

Miten voi olla mahdollista, että järjettömien päätösten edessä unohdetaan se, että lapset ja perheet tarvitsevat ”parhautta”.
Lapsen näkökulma näemmä unohtuu.
Ammatillinen tuki ja apu pirstaloidaan. Kuka jaksaa ja miten kauan?
Toki: säästyyhän euroja silläkin, että ollaan vaan, ilman apua. Mutta sästyykö siinä lapsi?

Sirpa Liistokki kirjoitti 27.4.2017

Mika kirjoittaa pelkkää asiaa.
Lastensuojelun, koulu ja lasten ja nuorten psykiatriset avopalvelut ovat riittäviä joillekin.
Yhtäkään eivät kaikille!
Miksi muuttaa jo loistavaa olemassaolevaa?
En löydä muutoksessa mitään järkevää!

Iiris Sääksjärvi kirjoitti 28.4.2017

Tuntuu sltä, että tässä ajatellaan vain Helsingin kaupungin etua ja unohdetaan se, että elämää on kehä kolmosen pohjoispuolellakin.
Nykyisin elämme kovin kummallista aikaa, kun ihmisetkin tuotteistetaan miettimättä päätöksien tuomia haittoja. Koskaan ei avohoidon resurssit tule riittämään ja sehän tietää sitä, että moni nuori jää oman onnensa nojaan, saamatta tarvitsemaansa apua.Kellokosken sairaalaan nuorisopsykiatria on korkeatasoista ja tuloksellista. Kunhan vain hetkeksi unohtaisimme sen etteivät pelkät sisään- ja uloskirjausten määrät voi olla hoidon vaikuttavuuden mittareina.

Lisää kommentti