Sosiaaliset taidot määritellään ”sosiaalisesti hyväksyttäväksi opituksi käyttäytymiseksi, joka luo edellytyksiä ihmisen rakentavaan vuorovaikutukseen toisten kanssa. Käyttäytyminen tuottaa positiivisia tuloksia ja auttaa välttämään negatiivisia seurauksia. Sosiaalisiin taitoihin kuuluvat tietyt vuorovaikutustaidot, joista sosiaalisesti taitava henkilö suoriutuu onnistuneesti.”(Kauppila, 2000)

Koulussa oppilaalta vaaditaan paljon sosiaalisen kanssakäymisen taitoja, ja niiden puute voi johtaa suuriin vaikeuksiin koulunkäynnissä. Toisaalta koulu on erittäin hyvä paikka harjoitella sosiaalisia taitoja sekä ikätovereiden että aikuisten kanssa. Opettajalla on hyvät mahdollisuudet olla mukana ohjaamassa taitojen kehittymisessä.

Useiden sosiaalisten taitojen kehittyminen vaatii paljon aikaa ja vaivaa. Mallioppiminen, vanhempien ja opettajien antamien tietojen ja palautteen osuus on suuri. Lapsi tarvitsee harjoittelumahdollisuuksia ja paljon toistoja oppiakseen taitavaksi sosiaalisissa tilanteissa. (Kauppila, 2000)

Vaikeudet sosiaalisissa taidoissa voivat johtua harjoituksen puutteesta tai ympäristötekijöistä, mutta myös neurologisista ongelmista, kuten Aspergerin syndroomasta. Huolimatta siitä, mistä ongelmat johtuvat, koulussa on panostettava sosiaalisten taitojen opetukseen.

Sosiaalisten taitojen harjoitteleminen jaetaan seuraaviin vaiheisiin:

  1. Tiedollinen eli kognitiivinen vaihe. Tässä vaiheessa hankitaan taustatiedot taitojen oppimiselle sekä luodaan alustavat sisäiset mallit sosiaalisista taidoista.
  2. Taitojen harjoitteluvaihe eli assosiatiivinen vaihe. Osataitoja harjoitellaan ja yhdistetään toisiinsa. Ohjaus on vielä tietoista, kokeilevaa ja virheitä tapahtuu melko usein. Kokemuksen avulla opitaan vähitellen tapahtuman kokonaisuus.
  3. Opitun taidon vaihe eli autonominen vaihe. Vähitellen harjoituksen myötä suoritus muuttuu laadukkaammaksi ja helpommaksi. Suorituksesta tulee automaattisempaa ja toimintatavat persoonallisemmiksi. (Kauppila 2006)

Koulussa on otettava huomioon, että monissa taidoissa nuoret ovat vielä 1. tai 2. vaiheessa. Nuoren kanssa tulee siis käydä läpi tilanteita tiedollisella tasolla. Tämä tarkoittaa keskustelua niistä tilanteista, jotka tuottavat hankaluuksia. Lisäksi nuorelle on suotava paljon harjoittelumahdollisuuksia ja palautetta niistä. Palautteen avulla nuori voi muokata käyttäytymistään haluttuun suuntaan.

Sosiaalisissa taidoissa vaikeuksia omaavan nuoren kohtaamisessa olisi hyvä muistaa seuraava:

  • Harjoittele sosiaalisia tilanteita yhdessä oppilaiden kanssa. Kerro, kuinka tietyssä tilanteessa nuoren oletetaan käyttäytyvän. Anna nuorelle palautetta (yksityisesti) jälkikäteen.
  • Puhu mahdollisista vaikeista tilanteista etukäteen. Myös niitä voi harjoitella ja miettiä vuorosanoja valmiiksi.
  • Mikäli käyttäytyminen jossain tilanteessa ei ole ollut sopivaa, käy tilanne jälkikäteen läpi ja pohdi, kuinka vastaavassa tilanteessa kannattaisi toimia tulevaisuudessa.
  • Kuvien piirtäminen ja vuorosanojen kirjoittaminen saattaa olla hyvä keino auttaa nuorta ymmärtämään tilanteita toisten näkökulmasta.
  • Selvittele ristiriitatilanteet aina!