Erityisen tuen piiriin siirretyille oppilaille on laadittava henkilökohtainen oppimisen järjestä-mistä koskeva suunnitelma. Tämä suunnitelma voi sisältää yhden tai useita yksilöllistettyjä oppiaineita tai kaikki oppiainetavoitteet voivat olla yleisopetuksen suunnitelman mukaisia.

HOJKS on käytännöllinen työväline opiskelun suunnittelussa ja arvioinnissa. Varsinkin yksilöllistettyjen oppiaineiden kohdalla tavoitteiden kirjaaminen ja osaamisen arviointi on hyvin oleellista. Yksilöllistettyjen oppiaineiden sisällöt tulee suunnitella – nimensä mukaisesti – yksilöllisesti oppilaan valmiuksien mukaan. Oppisisällöt eivät siis määräydy vuosiluokittain opetussuunnitelman tai oppikirjan sisällön mukaan, vaan opetus suunnitellaan jatkumoksi perustaidoista alkaen. Laadittaessa yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteita on hyvin tärkeätä tutustua oppilaan aiempiin HOJKSeihin kirjattuihin tavoitteisiin sekä suoritettuun arviointiin. Näistä asiakirjoista saa käsityksen siitä, mitä oppilas on aiemmin opiskellut ja kuinka hän on oppimansa sisäistänyt. Myös asiantuntijalausunnot, erityisesti psykologin tutkimusten yhteenvedot, ovat tärkeätä tietoa. Niistä opettaja saa keskeistä tietoa oppilaan kapasiteetista ja voi näin suunnitella oppilaan tasolle parhaiten sopivia oppimistavoitteita. Huoltajat ja yleensä nuori itsekin osaavat kuvata osaamisen tasoa, hankalia ja hyvin sujuvia asioita. Yhdistämällä näitä tietoja voidaan laatia HOJKSiin realistiset, oppilaan oppimista optimaalisesti palvelevat tavoitteet.

Mikäli opintojen edetessä huomataan, että HOJKSin tavoitteet eivät kaikesta huolimatta ole realistisia ja ettei oppilas kykene saavuttamaan niitä, tulee HOJKS päivittää välittömästi ja kirjata uudet tavoitteet. Tärkeätä on, että oppilas hallitsee HOJKSiin kirjatut tavoitteet keskeisiltä osin.

Mikäli erityisopetukseen siirretty oppilas opiskelee yleisopetuksen oppimäärien mukaisesti, mutta hänellä on vaikeuksia suoriutua joissain oppiaineissa, voidaan HOJKSiin kirjata painotetut tavoitteet samalla tavoin kuin oppimissuunnitelmassa. HOJKS korvaa tuolloin oppimissuunnitelman, vaikka on sisällöllisesti samanlainen oppiaineen osalta. Tällöin arviointi suoritetaan yleisopetuksen tavoitteiden mukaisesti. Nuoren ja huoltajien on tiedettävä oppiaineiden sisältöjen muuttamisesta ja sen vaikutuksesta arviointiin sekä sitouduttava suunnitelmaan.

Julia opiskelee 8. luokalla luokkamuotoisessa erityisopetuksessa, jossa kaikilla oppilailla on yksilöllistettyjä oppiaineita. Luokassa opiskellaan kuitenkin oppiaineissa samassa tahdissa samoja sisältöjä, esim. matematiikassa 8. luokan  e-kirjoista. Julialla on suuria vaikeuksia koulunkäynnissä. Hän ei ole motivoitunut opiskeluun ja häiritsee jatkuvasti oppitunneilla. Hän on myös niin alakuloinen, että on herättänyt huolta koko koulun henkilökunnassa. Kun Julian osaamisen todellista tasoa kartoitetaan, huomataan, että useissa keskeisissä oppiaineissa hänen osaamisen tasonsa vastaa 4. luokan oppisisältöjä. Luokassa opiskeltavat asiat ovat hänelle aivan liian vaativia, sillä hänellä ei ole perustaitoja, joihin nykyiset opiskeltavat asiat pohjautuivat. Julialle tehdään omaan osaamisen tasoon pohjautuva HOJKS, jossa tavoitteet ovat realistisia. Hän sitoutuu koulunkäyntiin ja tavoitteisiin, motivoituu saadessaan sopivan tasoisia tehtäviä ja koulunkäynti alkaa taas sujua.

Kartoitettaessa oppilaan osaamista ja suunniteltaessa HOJKSin tavoitteita voidaan useiden op-piaineiden kohdalla käyttää avuksi opetussuunnitelmaa. Useimmin vaikeuksia aiheuttaneet oppiaineet, kuten englanti, ruotsi ja matematiikka, omaksutaan kumulatiivisesti ja uusi tieto pohjautuu aiemmin opittuun. Opetussuunnitelmassa tietojen ja taitojen karttuminen on kuvattu hyvin luokkatasoittain. Selvittämällä oppilaan taitotaso suhteessa opetussuunnitelmaan voidaan suunnitella oppilaan opiskelua niin, että tämä saa mahdollisimman hyvän perustan tiedoilleen. Jos saadaan esimerkiksi selville, että oppilaan osaaminen englannissa vastaa 4. luokkalaisen osaamista, voidaan lukuvuoden tavoitteet luoda 4.-5. luokkien sisältöjen pohjalta. Opetuksessa voi hyvin tuolloin käyttää hyväksi 4.-5. luokkien materiaalia.

Pohdittaessa oppiaineen yksilöllistämistarvetta on otettava huomioon, että yksilöllistäminen on äärimmäinen tukikeino. Ennen oppiaineen yksilöllistämispäätöstä on varmistettava, että oppimissuunnitelma painoalueineen ei riitä oppilaan tueksi.

Mikäli oppilas saavuttaa opinnoissaan tietyssä oppiaineessa yleisopetuksen opetussuunnitel-man tavoitetason, hänen yksilöllistämisensä on tältä osin purettava.

Yksilöllistettyjen oppiaineiden ”tähti” -merkinnät (*) todistuksessa eivät näy yhteisvalinnassa. Yksilölliseen opintojen ohjaukseen onkin panostettava niiden nuorten kohdalla, joilla on yksi-löllistettyjä oppiaineita. On varmistettava, että he ovat hakeutumassa realistisiin jatko-opintoihin. Nuoren kanssa on myös sovittava, kuinka oleellinen informaatio siirretään toiselle asteelle. Nuori voi esimerkiksi syksyllä viedä viimeisimmän HOJKSinsa uuteen oppilaitokseen. Tällöin varmistetaan, että sopiva vaatimustaso on tiedossa toisella asteella opintoja suunniteltaessa.